Rouhea villapaita

Toinen virkattu villapaita on hieman paksummasta langasta tehtyä ja sen ulkoasu on rouheampi. Itse tykkään molemmista todella paljon (kts. peppi-villapaita). Rouhea villapaita on hieman paksu talvihaalareiden alle, mutta ainakin se lämmittää. :) Tosikäyttöön villapaita pääsee kevätkeleillä, kun ulos kaipaa jotain lämmikettä, mutta takki tuntuu liian hiostavalta. Villan etu on sen hengittävyys ja ihmettelenkin usein, miksi pitää pukea lapsille alle fleeceä villan sijaan. Juu, on meilläkin fleeceä ties ja kuinka, mutta on se villa vaan paljon parempi.

Kävin viikonloppuna lasten kanssa luistelemassa. Harmi, ettei ollut kuvaajaa mukana, koska sieltä olisi saanut hienot videot aikaiseksi. Mulla on ollut viimeksi luistemet jalassa lukiossa eli joku pari vuotta sitten. Vai olisiko se joku 16 vuotta sitten... Pari vuotta sinne sun tänne. En kaatunut kertaakaan, mutta horjahtelin kyllä kiitettävästi. Pahinta oli penkiltä jäälle pääsy. Pienikin lumikimpare niin olin kaatovalmis. Ekaluokkalainen tykkäsi erityisesti, kun olin yhtä hyvä kuin hänkin. Tokaluokkalainen puolestaan hihitteli ohi mennessään.

Tämäkin virkattu villapaita tuli muuten omaan käyttöön.

Oih, ihanaa!

Tammikuun loppu ja helmikuun alku on pahaa aikaa. Silloin on Runebergin päivä ja erityisesti Runebergin tortut. Mutta on siinä se toinenkin puoli. Kun palaa töistä kotiin ja mies on sinä aikana tehnyt ruokaa ja jättänyt runebergin tortun kahvinkeittimen päälle odottamaan, paranee päivä huomattavasti. On se hyvä, joku tietää mun kyltymättömän himon niihin. :)

Edellisen julkaisun Peppi-paita oli nyt tämän päivän päiväkodissa käytössä. Hivenen oli kuulema posket punoittaneet mäenlaskun jälkeen. Mutta paitaa oli esitelty kaikille suurella innolla.

Peppi - virkattu villapaita

Tämä villapaita on tehty aivan oman lapsen käyttöön. Vastaavan tyylisiä villapaitoja olen tehnyt aikaisemminkin eri kokoisina ja värisinä.

Peppi-villapaidan värimaailma tuli tällä kertaa yksittäisistä villalankakeristä, jotka olivat jääneet minulle kaappiin toisista töistä. Pinkki oli ehdoton varma valinta, koska se on tämän talon suuri suosikkiväri. Kun kysyin saajalta tykkääkö hän paidasta, niin hän sanoi tykkäävänsä koska siinä on pinkkiä. Kuvaussessiossakin piti ehdottomasti näkyä pinkki sydännappi sekä irvistys. Kuvissa kuuluu aina irvistää, edes kerran.

Virkkaamalla tehtyyn neulepaitaan en tehnyt erillistä nappilistaa, vaan valitsin napit pylvään koon mukaan. Eriparinapit ovat minulla nyt in jostain tuntemattomasta syystä ja ne istuvat eriparihihoihin mainiosti. Vaihdoin hetki sitten villakangastakkini napit ja pistin siihenkin eripari napit. Joskus joihinkin asioihin jumiutuu.

Kuvattava malli käyttää noin 110-116 cm vaatteita. Villapaidan hihat ovat naftit, koska paidan seuraavalla haltijalla  on selkeästi lyhyemmät kädet. Nyt tämä paita lähtee päiväkotikassiin. Se on kuulema heti saatava päälle.